Millainen on tilanne Mikkelin aluekeskusten raiteilla, kuten Haukivuori, Otava, Ristiina ja Anttola? Onko meillä tehty näitä keskuksia elävöittävää vai hiljentävää politiikkaa?

Arkkitehti Niilo Tenkanen on tehnyt someen mielenkiintoisia karttavertailuja asutuskeskusten kylänraiteista. Kannattaa käydä katsomassa!

Millainen on tilanne Mikkelin aluekeskusten raiteilla, kuten Haukivuori, Otava, Ristiina ja Anttola? Onko meillä tehty näitä keskuksia elävöittävää vai hiljentävää politiikkaa? Palataan siihen lopuksi.

Tenkasen keskeinen havainto on, että vaikka ruokakauppa on vain yksi osa keskuksen palveluita, sen sijainti voi olla aivan ratkaiseva tekijä siinä, pysyykö kylänraitti ehjänä ja elävänä, vai alkaako se kuihtua.

Tämä on itse asiassa loogista, sillä ruokakauppa on suunnilleen ainoa liki kaikkien asukkaiden liki päivittäin käyttämä palvelu kylänraiteilla. Ruokakaupan tuoma säännöllinen ihmisvirta hyödyttää lähellä sijaitsevia muita palveluita, kuten ravintoloita tai erikoisliikkeitä.

Jos sitten tämä ihmisvirta siirretään kylän laidalla kulkevan ohikulkutien varteen, alkaa helposti kierre, jossa ohi aletaan kulkea myös monesta kylänraitin palvelupisteestä. Päätien liikenne tuottaa kyllä sen varteen siirtyneelle ruokakaupalle hieman lisäasiakkaita, mutta kokonaisuutena vaikutus on miinusmerkkinen. Ohikulkijoiden ostokset eivät tuota sijaintikunnalle merkittäviä lisäverotuloja verrattuna siihen, mitä hiljenevän raitin yritystoiminnan kuihtumisen myötä menetetään.

Monissa Suomen kunnissa päättäjillä ei ole ollut rohkeutta nähdä tätä ulottuvuutta, kun ruokakaupoille on myönnetty rakennuslupia. Tenkasen mukaan erityisesti S-osuuskaupan liikkeet ovat tehneet kylänraitteja hiljentäviä sijoittumisia.

Jokainen kunta haluaa ihan aiheesta olla yritysmyönteinen, ja on ollut korkea kynnys estää hajauttavia ratkaisuja silloin, kun niille haetaan lupaa. On pidetty hienona asiana, että vaikkapa osuuskauppa haluaa investoida keskuksen reunalle, mutta samalla levitetty punainen matto rakenteen hajoamiselle. Kuinka todennäköistä on, ettei ruokakauppaketju halua olla ollenkaan myymässä ruokaa, jos hajauttavaa paikkaa ei hyväksytä, ja kelvollinen paikka osoitetaan keskuksesta?

Niin, miten Mikkelissä? Meillä tilanne on itse asiassa varsin hyvä.

- Haukivuorella keskeiset kaupalliset palvelut ovat kaikki kätevästi lähekkäin: S-market, rautakauppa-kahvio, ravintola ja apteekki.

- Ristiinan pääkatu on pitkänlainen, mutta palvelut eivät sielläkään ole karanneet Lappeenrannantien varteen.

- Otavassa samaten palvelut ovat näköetäisyydellä toisistaan, vaikka niitä olisi hyvinkin voitu yrittää viedä viitostien ramppiin.

- Anttolassa kylänraitti on edelleen kylänraitti, eikä rakenne ole hajautunut Puumalantien varteen.

- Suomenniemi on etäällä valtatiestä, joten sille ei voi hajautumista tapahtuakaan.

Tenkasen kuvat kertovat, että päättäjien kannattaa olla rohkeita ja ymmärtää yksittäistenkin ratkaisujen isot vaikutukset. Lopulta parasta yritysmyönteisyyttä on pitää huolta aluekeskuksien elävyydestä.