Julkaistu 2.3.2026 | Kirjoittaja Pentikäinen Petri P.

Väylärahoituksen painopistettä on siirrettävä korjausvelan hoitamiseen

Suomen väylien korjausvelka on jo 4,3 miljardia eli 4 300 miljoonaa euroa. Korjausvelka kasvoi vuonna 2025 sadalla miljoonalla eurolla.
Valtion tieverkolla on korjattavaa 2,6 miljardilla ja rataverkolla 1,6 miljardilla eurolla.
Puutteet alentavat mm. nopeuksia, kantavuutta ja liikenneturvallisuutta. Hoitamaton korjausvelka heikentää valtakunnallisesti Suomen kilpailukykyä ja paikallisesti alueiden vetovoimaa.

Vaikka korjausvelka on suuri ja kasvanut vuodesta toiseen, Suomessa on samaan aikaan esillä erittäin kalliita uusia väylähankkeita niin rauta- kuin maanteillä. Maakunnilla on pitkät listat tavoitteita uusien väylien rakentamisesta, vaikka nykyiset ovat puutteellisessa kunnossa. Uusien väylien rakentaminen tuottaa samalla lisää kunnossapidettävää, mikä vaikeuttaa entisestään korjausvelan hoitamista.
Kokonaan uusia ratoja ja teitä perustellaan usein matka-aikojen, saavutettavuuden ja turvallisuuden paranemisella. Kuitenkin myös olemassa olevat väylät täydessä kunnossa ollessaan luovat samoja vaikutuksia ja ovat investointeja elinvoimaan.
Korjausvelan hoitaminen tuo myös työtä. Urakat ovat pienempiä, jolloin niitä voivat voittaa myös pienet, paikalliset yritykset. Vaikutukset ovat nopeampia kuin erittäin pitkillä prosesseilla toteutuvilla uusilla väylähankkeilla.

Suomen tulisi siirtää väylärahoituksen painopistettä korjausvelan hoitamiseen. Kunnossa olevat radat, päätiet ja alempiasteinen tieverkko ovat yhtä lailla investointi, joka tuottaa hyvinvointia koko Suomelle.